Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen kuntavaalitavoitteet 2025 - 2029

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi on 1906 perustettu kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Jäsenkuntamme muodostuu pääasiallisesti asunto-osakeyhtiöistä. Jäsenistöömme kuuluu myös vuokrataloyhtiöitä, kiinteistöosakeyhtiöitä ja huoltoyhtiöitä. Jäsenenämme on yli
1 500 taloyhtiötä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella.

Tavoitteenamme on, että asunnot, kiinteistöt ja rakennettu ympäristö palvelevat niiden omistajien muuttuvia tarpeita.

Haluamme, että kunnissa kiinteistöomistamista arvostetaan, kansallisvarallisuudesta huolehditaan ja ympäristöä kunnioitetaan, vastuullisuutta unohtamatta.

Kiinteistökustannusten alentaminen

Kuntien päätöksillä on suuri merkitys taloyhtiöiden hoitokulujen kannalta. Taloyhtiöiden hoitokuluista keskimäärin runsaat puolet muodostuvat kunnissa tai niiden yhtiöissä. Kiinteistöverot sekä lämmitys-, vesi-, sähkö- ja jätehuollon kustannukset ovat hieman runsaat puolet keskimääräisen kerrostaloyhtiön hoitokuluista.

Kotitalouksien tulot ovat kasvaneet vain noin puolet siitä, mitä hoitokulut ovat nousseet.

Kuntien tulee tehdä kaikki mahdollinen hintojen ja kustannusten hillinnässä.

Malttia kiinteistöverotukseen

Kunta määrää oman kiinteistöveroprosenttinsa valtion asettamien ylä- ja alarajojen sisällä.

Kiinteistöverotus on uudistumassa siten, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Koska kiinteistöjen verotusarvot valtaosin nousisivat, kuntien kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajaa on vastaavasti tarkoitus alentaa. Uudistuksen esittely on siirtynyt syksylle 2025. Talouden kiristyessä verotukseen kohdistuu yhä enemmän korotuspaineita. Kiinteistövero ei huomioi maksajan tuloja.

Toivomme malttia kiinteistöveron osalta ja laskemaan veroprosenttia uudistuksen yhteydessä.

Sujuvat prosessit ja riittävät resurssit

Toimiva sääntely on sujuvan rakennuslupaprosessin perusedellytys. Asianmukaisesti resursoitu, helposti saavutettavissa oleva ja tehokkaasti toimiva asiakaslähtöinen rakennusvalvontapalvelu on paitsi asiakkaan, myös kunnan etu.

Asuntojen tuotantokustannuksien alentamiseksi on tarkkaan harkittava yksityiskohtaisten kaavamääräysten kustannusvaikutuksia ja otettava ne huomioon tontin luovutushinnassa. Osana kaavoitusta tulisi selvittää kaavan taloudellinen toteutettavuus sekä kaavamääräyksien vaikutukset asunto- ja muun rakentamisen hintaan. Rakennustyypeiltään ja hankekooltaan monipuolinen tonttitarjonta on tärkeää rakennustuotannon kilpailun ja monipuolisen asuntokannan varmistamiseksi.

Lisä- ja täydennysrakentaminen on tehokas tapa lisätä asuntotuotantoa olemassa olevan infran keskelle. Taloyhtiön täydennysrakentamishankkeesta saatavilla tuloilla asunto-osakkeenomistajat saavat maksettua yhtiön tarpeellisia remontteja ja parhaimmillaan kunta saa lisää veronmaksajia. Kunnan tulisi tukea lisä- ja täydennysrakentamista tarjoamalla esimerkiksi suunnittelutukea, kohtuullistamalla autopaikkavaateita, alentamalla tai poistamalla kokonaan maankäyttömaksut ja kehittämiskorvaukset.

Energia- ja resurssiviisautta

Useimmiten energia- ja vesikustannukset haukkaavat 20–30 prosentin siivun kuntalaisten asumiskuluista. Kasvihuonepäästöistä rakennusten osuus on kuuluisa 30 prosenttia. Kuntapäättäjillä on oiva mahdollisuus olla rakentamassa kestävämpää Suomea niin ilmaston kuin kohtuullisten asumiskustannusten osalta.

Energia- ja resurssiviisautta tulee kehittää yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.

Kunnallisten energia- ja vesiyhtiöiden kilpailukyvystä tulee huolehtia pitämällä tuottovaatimukset kohtuullisina, noudatetaan verot veroina, maksut maksuina periaatetta. Kulutukseen perustuva taksarakenne ohjaa asiakkaita parhaiten.

Jätehuoltomääräysten ja maksujen on kohdeltava eri asumismuotoja tasapuolisesti. Jätehuoltoyhtiöiden ei tule toimia kiertotalouden ajatuspajoina, jotka rahoitetaan perusmaksutulolla.

Asuntopolitiikka haltuun – vetovoimainen kunta houkuttelee uusia asukkaita

Kunnan toteuttaman asuntopolitiikan tulee edistää monipuolisten ja toimivien asuntomarkkinoiden kehittymistä.

Ikääntyvien asuminen

Vähintään kolmikerroksisissa, hissittömissä taloissa asuu noin 600.000 suomalaista, joista 100 000 on yli 65-vuotiasta.

Kuntien on suositeltavaa ottaa käyttöön kuntakohtainen hissiavustus jälkiasennushissien rakentamisen vauhdittamiseksi. Kunnan kannattaa tukea taloyhtiöiden esteettömyyskorjauksia tarjoamalla tukea tai esteettömyysneuvontaa itse ja kumppanien kanssa. Tietoa ja vertaistukea voidaan jakaa esimerkiksi yhteistyössä paikallisen Kiinteistöliiton kanssa.

Turvallinen ympäristö

Kunnilta odotetaan erityisesti ennakoivaa, ennaltaehkäisevää ja varautuvaa turvallisuuden edistämistä. Turvallinen asuinympäristö muodostuu siististä ympäristöstä, hyvästä valaistuksesta, hyvin kunnossapidetyistä kaduista ja tyytyväisistä ihmisistä.

Kuntien kannattaa pitää turvallisuussuunnitelmansa ajan tasalla ja ottaa taloyhtiöpäättäjät mukaan asuinalueensa turvallisuuden kehittämiseen.

Hyväksytty Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen hallituksessa 12.2.2025