Kerrostalon hoitovastike noussut keskimäärin 9,3 % - rivitalon 6,4 % 

Kyselyn vastausten perusteella noin 65 prosenttia taloyhtiöistä on tähän mennessä joutunut nostamaan hoitovastiketta vuoden 2023 aikana. Hoitovastikkeen noston suuruudessa on suuria kiinteistö- ja paikkakuntakohtaisia eroja, mutta keskimäärin hoitovastikkeen korotus on ollut rivitaloissa 6,4 prosenttia ja kerrostaloissa 9,3. Rivitaloissa osakkaat huolehtivat usein itse lämmityskuluista, mikä selittää pitkälti korotustarpeen eroa.  

Kiinteistöliiton maaliskuussa 2023 toteuttamaan Hoitovastikekyselyyn verrattuna hoitovastikkeen keskimääräinen lukema tarkentui jonkin verran ylöspäin kevään alustavista tiedoista. 

”Tämä on luontevaa, sillä maaliskuun alkupuolella läheskään kaikki kevään yhtiökokoukset eivät olleet toteutuneet, eikä vielä edes hallituksen tilinpäätöskokoukset”, arvioi tuloksia Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.  

Vastikerästejä edelleen varsin vähän – maksuvaikeudet kasvaneet eniten uudiskohteissa ja 1970-luvun taloyhtiöissä 

Vastikerästit ovat pysyneet toistaiseksi melko maltillisina taloyhtiöissä, mutta 8,5 prosenttia vastaajista kertoi maksuvaikeuksien lisääntyneen viime aikoina. Eniten maksuvaikeudet ovat lisääntyneet uusissa taloyhtiöissä sekä 1970-luvulla rakennetuissa yhtiöissä. Tulosten perusteella maksuvaikeudet ovat myös lisääntyneet enemmän kerrostaloyhtiöissä, joiden osalta noin 10 prosenttia kertoi ongelmien lisääntymisestä. Rivitalopuolella vastaava lukema oli kuusi prosenttia.  

Isännöitsijöille kohdistetun osakyselyn tuloksista kävi ilmi, että vastike- ja maksurästit ovat seurausta useista tekijöistä, ja rästejä esiintyy kaikkialla Suomessa. Yleisnäkymä on isännöitsijöiden vastausten perusteella se, että pääkaupunkiseudulla maksuvaikeuksien yleisyys on muuta maata pienempää.  

Syitä maksuhäiriöille ovat olleet muiden muassa kasvaneet kustannukset, vastikkeet sekä lainakorot. Jonkin verran häiriöissä ovat korostuneet myös sijoittajaosakkaat sekä sellaiset ulkomaalaiset osakkeenomistajat, joiden maksujen suorittamisessa on ollut teknisiä vaikeuksia.  

Suuri valtaosa (86 % vastaajista) vastanneista ilmoitti, ettei heidän taloyhtiönsä kohdalla ole ollenkaan vastaushetkellä maksurästejä, tai niitä on vain alle 1000 euroa.  

Peruskorjaukset kasvattaneet 1970-90-lukujen taloyhtiöiden velkaa 

Uudiskohteiden velkamäärät ovat selvästi muuta taloyhtiökantaa suuremmat, mutta niitä myös yleensä lyhennetään melko nopeasti rakennusvaiheen jälkeen. Kyselyyn vastanneista rakennusvuosien 2015-2019 taloyhtiöistä hieman alle puolella oli velkaa jäljellä alle 100 000 euroa tai ei lainkaan. 2020-luvulla rakennetuillakin vastaava osuus oli jo noin 18 prosenttia. 

Edelliseen, vuonna 2021 toteutettuun kyselyyn verrattuna taloyhtiöiden velkamäärät ovat kasvaneet myös 1970-luvulla sekä 1980- ja 1990-luvuilla rakennetuissa yhtiöissä, joissa peruskorjaukset ovat tulleet ajankohtaisiksi. 

Pienillä sekä syrjäseutujen taloyhtiöillä runsaasti haasteita rahoituksessa 

Pienten yhtiöiden lainansaantihaasteet korostuivat talous- ja rahoituskyselyn vastauksissa. Varsinkin kuuden huoneiston ja sitä pienempien yhtiöiden osalta rahoitusta ei usein ole saatavissa pankeilta yhtiölle, vaan korjausten rahoitus tulee järjestää osakkaiden henkilökohtaisten lainojen ja rahoituksen kautta. 

Kyselyssä enintään 10 huoneiston yhtiöistä 15 prosenttia kertoi kokeneensa ongelmia lainansaannissa, kun yli 10 huoneiston yhtiöistä lainansaantiin liittyviä ongelmia oli kokenut runsaat kolme prosenttia lainaa hakeneista yhtiöistä. Alueelliset erot ovat paikoin myös merkittäviä.  

Ammatti-isännöitsijöiden kyselyssä lainansaantivaikeudet ovat yleisimpiä Itä-Suomessa, mutta kokonaan tuntemattomia ne eivät ole missään päin Suomea.  

”Kyselymme vastaukset heijastelevat aiempia näkemyksiä lainansaantiin liittyvistä haasteista. Haasteita kohtaavat varsinkin pienet yhtiöt, syrjäisempien seutujen yhtiöt ja yhtiöt, joissa korjauksien kanssa on viivytelty liian pitkään”, sanoo Järvinen.  

Varautuminen ennakkoon puhututtaa taloyhtiöissä 

Talous- ja rahoituskyselyn vastausten perusteella taloyhtiöissä ymmärretään ennakkovarautumisen tärkeys, mutta varoja kerätään huomattavasti harvemmassa yhtiössä. Varautumisesta on keskusteltu 73 prosentissa taloyhtiöistä ja kyselyn vastaajista noin 72 prosenttia oli sitä mieltä, että taloyhtiön tulisi kerätä varoja etukäteen tulevia hankkeita varten. Kuitenkin vain 32 prosenttia oli kerännyt varoja etukäteen tulevia hankkeita varten. Määrä on vain hieman kasvanut kahden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. 

Juho Järvinen muistuttaa, että etukäteen kerätyt varat auttavat yhtiötä myös toteuttamaan hankkeita tilanteissa, joissa pankki vaatii yhtiöltä omarahoitusosuutta lähteäkseen rahoittamaan hanketta. Lisäksi näin pystytään vaikuttamaan tulevien vuosien vastiketasoon. 

”Keräämällä osan hankkeen rahoituksesta etukäteen yhtiö pystyy jakamaan osakkaille kohdistuvaa maksurasitusta useammalle vuodelle. Tällöin vastiketasot pysyvät matalampina ja maksuvaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä”, toteaa Kiinteistöliiton Juho Järvinen. 

Talous- ja rahoituskysely 2023

Kiinteistöliiton Talous- ja rahoituskysely 2023: 

Kiinteistöliitto toteutti kyselyn nyt kolmatta kertaa. Edelliset kerrat olivat vuosina 2019 ja 2021. Tällä kertaa kyselyn ajankohta vaihdettiin keväästä elokuulle. Ammatti-isännöitsijöille kohdistettiin tällä kertaa lyhyt erilliskysely, joiden tuloksia raportoidaan tämän raportin ohella myös marraskuussa julkaistavan Korjausrakentamisbarometrin tulosten yhteydessä.  

 Lisätietoja medialle: 

 Juho Järvinen, talous- ja veroasiantuntija, 09-16676369, juho.jarvinen@kiinteistoliitto.fi 

Jukka Kero, pääekonomisti, 050-548 0231, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi