Kiertokaaren perusmaksu uhkaa kasvattaa taloyhtiöiden jätehuoltokustannuksia kohtuuttomasti
Julkaistu: 29.11.2024
Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi toivoo, että Kiertokaaren perusmaksua ei oteta käyttöön vuoden 2025 jätetaksassa. Perusmaksun käyttöönotto lisää asumiskustannuksia.
Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen hallituksen puheenjohtaja Pasi Orava pitää tärkeänä, että jätelainsäädännön uudistuksen vaikutuksia seurataan tarkasti ja avoimesti. ”Tässä tarvitaan kaikkien toimijoiden panosta. Kiertotalouden edistämisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan toimenpiteet ovat muutenkin linkittyneitä toisiinsa, mikä korostaa laadukkaan vuorovaikutuksen tarvetta, jotta voidaan saada aikaiseksi hyviä ja kestäviä päätöksiä, kaikkialla yhteiskunnassa.’’
Kiinteistökustannukset eli jätehuolto, kaukolämpö, kiinteistösähkö, rakennuksen ja tontin kiinteistövero sekä vesi- ja jätevesi, ovat Oulussa nousseet Kiinteistöliiton Indeksitalo 2024 -selvityksen mukaan vuodessa noin 6,3 prosenttia ja Kempeleessä 5,9 prosenttia. Selvityksen mukaan Oulussa jätehuollon osuus kiinteistökustannuksista on noin 5,8 prosenttia eli keskimäärin 0,18 €/m2/kk.
Perusmaksu ei perustu asukkaiden tuottaman jätteen määrään, vaan se on kiinteä maksu, joka laskutetaan taloyhtiöiltä. Taloyhtiössä kustannukset peritään osakkailta vastikeperusteisesti. Esimerkiksi 40 asunnon kerrostalossa perusmaksu nostaisi jätehuoltokustannuksia noin 1185 euroa vuodessa. Esimerkkitaloyhtiössämme perusmaksu nostaisi jätehuollon kustannuksia lähes 48 prosenttia. Pienet asunnot maksaisivat vähemmän kuin suuremmat, mutta maksujen suuruus ei kuitenkaan vastaisi todellisia jätemääriä. Yksiö, jossa on 26 neliömetriä, maksaisi vähemmän perusmaksua hoitovastikkeen kautta vuodessa kuin esimerkiksi 75,5 neliömetrin kolmio. Siitäkin huolimatta, vaikka molemmissa asunnoissa asuisi yhden henkilön ruokakunta.
Kunnan luottamushenkilöt hoitavat tärkeää tehtävää ohjatessaan paikallista jätepolitiikkaa. Jätetaksalla voidaan vaikuttaa jätemäärän vähentämiseen, mutta jätetaksan painopisteen siirtäminen perusmaksuun on ongelmallista. Jätetaksan kehittäminen kiinteän veroluonteisen perusmaksun kautta ei välttämättä kohtele maksajia tasavertaisesti, koska sillä rahoitettavia palveluita käytetään eri suhteissa. Jätteiden keräykseen ja jätemääriin pohjautuvat kustannukset ohjaavat parhaiten jätemäärän vähenemiseen. Jätteiden osalta maksujen tulisi perustua todelliseen tuotettuun jätemäärään, eli se maksaa, joka jätettä tuottaa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Oulun alueen jätehuollon kustannukset ovat nousseet noin 33 prosenttia. Viime vuosina Kiertokaari Oy on tuottanut voittoa ja maksanut omistajilleen osinkoja. Olisiko kustannussäästöjä kuitenkin löydettävissä yrityksen omasta toiminnasta?
Jätelaki ei velvoita perusmaksun käyttöönottoa, vaan se on kunnille vapaaehtoinen ratkaisu. ”Toivomme päättäjien harkitsevan oikeudenmukaisempia ja läpinäkyvämpiä ratkaisuja, jotka tukevat kiertotaloutta tehokkaammin”, Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Johanna Laitala summaa.
Hailuodon, Iin, Kempeleen, Lumijoen, Oulun ja Pudasjärven jätetaksa vuodelle
2025 – lausunto jätetaksaan ja perusmaksuun
Lisätiedot:
Johanna Laitala, toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi
johanna.laitala(at)kiinteistoliitto.fi