Korjausrakentamisbarometri: Korjausrakentamisen kasvussa hiipumisen merkkejä
Julkaistu: 21.11.2018
Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri ennakoi taloyhtiöiden korjausrakentamiseen lievää kasvua vuodelle 2019. Kasvuodotuksia kuitenkin varjostaa se, että taloyhtiöt eivät ole saaneet enää urakkatarjouksia entiseen tapaan. Myös lainansaannin ja lainaehtojen heikentymisnäkymät kertovat siitä, että rahoitustekijät eivät ainakaan voimista korjausrakentamisen kasvua.
Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometriin vastanneista taloyhtiöistä 30 prosenttia arvioi korjausrakentamisensa kasvavan tulevana vuonna. Vastaajista 28 prosenttia odottaa sen sijaan korjaamisen supistuvan kuluvaan vuoteen verrattuna.
Vuodelle 2018 barometri ennakoi kasvua vain pääkaupunkiseudulle.
Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa toteuttamaan korjausrakentamisbarometriin vastasi miltei 3000 taloyhtiönsä edustajaa, joista joka neljännellä on kuluvana vuonna käynnissä korjaushanke taloyhtiössään. Hankesuunnittelu-, suunnittelu- ja tarjouspyyntövaiheessa olevien yhtiöiden yhteenlaskettu osuus on nyt 21 prosenttia, joka on vuoden takaista lukemaa hieman suurempi.
Suhdannenoususta ei enää vetoapua korjaamiseen
Korjausrakentamisbarometrin vastaajat arvioivat kevääseen 2018 asti, että yleisen taloustilanteen negatiivinen vaikutus korjausrakentamiseen vähenee, mutta syksyllä 2018 tämä kehitys on kääntynyt taas huonompaan suuntaan. Nyt keväistä suurempi osuus vastaajista näkee talouden vaikuttavan negatiivisesti korjaushankkeiden toteutumiseen.
”Tulos on linjassa esimerkiksi Tilastokeskuksen Kuluttajabarometrin ja Elinkeinoelämän keskusliiton suhdanneindikaattoreiden tulosten kanssa. Makrotalouden tunnelma on vuoden 2018 kuluessa heikentynyt”, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Urakkatarjousten määrä hienoisessa laskussa
Taloyhtiöt ovat saaneet aiempaa hiukan vähemmän urakkatarjouksia. Hallitusten vastauksissa hieman runsas kolmannes taloyhtiöistä oli saanut ainoastaan kaksi tarjousta, kun vuosi sitten näiden osuus oli 29 prosenttia. Kolme tai useampia tarjouksia saaneiden osuus oli puolestaan laskenut. Näin oli sekä kerrostalo- että rivitaloyhtiöiden kohdalla. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vähintään kolme tarjousta saaneiden yhtiöiden osuus pieneni enemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Vain kaksi tarjousta saaneiden kasvu oli samanlainen pääkaupunkiseudulla ja sen ulkopuolella.
Taloyhtiöiden lainansaanti aiempaa tiukemmassa
Vastanneista taloyhtiöistä 11 prosenttia arvioi, että lainarahan saatavuus on heikentynyt. Ainoastaan kolme prosenttia kertoi saatavuuden parantuneen. Edelleen 86 prosenttia vastaajista kokee, että rahoituksen saaminen on pysynyt viimeisen puolen vuoden aikana ennallaan. Lainansaantia kuvaavat tulokset heikentyivät vuoden 2014 lukemien tasolle, jolloin lainansaanti oli merkittävästi hankalampaa kuin parina viime vuonna. Muutos oli samansuuntainen kaikkialla Suomessa, mutta erityisen paljon arvio heikentyi pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa.
Samansuuntainen oli kehitys myös taloyhtiöiden hallitusten arvioissa lainaehtojen tulevaisuuden kehityksestä. Niissäkin arvioissa päädyttiin takaisin kevään 2014 lukemiin, jolloin odotukset olivat viimeksi voimakkaasti alaviistoon. Lainaehtojen heikentymistä odotti nyt 46 prosenttia hallitusvastaajista, ja ainoastaan kolme prosenttia odotti, että lainaehdot paranevat.
Korjauslainojen saamisessa on viitteitä heikentyneestä kehityksestä. Hallitusvastaajista 35 prosenttia raportoi, että vain yksi pankki antoi lainatarjouksen, kun vielä vuosi sitten lukema oli 26 prosenttia. Kolme tai useampia tarjouksia oli nyt saanut kolmannes vastaajista, kun vuosi sitten lukema oli 45 prosenttia.
Korjauslainojen marginaalien keskiarvo on pysynyt barometrin vastaajayhtiöissä jo vuoden ajan ennallaan, 0,9 prosenttiyksikössä.
Pääekonomisti Jukka Kero arvioi, että kuluvana vuonna käyty taloyhtiöiden ja kotitalouksien velkaantumiskeskustelu sekä taloyhtiöiden käymät neuvottelut rahalaitosten kanssa ovat mahdollisesti vaikuttaneet siihen, että arviot rahoitusolosuhteista ovat selvästi heikentyneet.
”Velkaantumiskeskustelussa ovat sekoittuneet uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen rahoitus, mikä saattaa hämmentää taloyhtiöitä. Taloudelliset olosuhteet korjausrakentamisen kannalta poikkeavat kuitenkin merkittävästi yhtiöstä ja alueesta riippuen. Monissa suomalaisissa kaupungeissa osakehuoneistojen hintakehitys on ollut pitkään laskevaa, mikä haastaa korjaushankkeisiin ryhtyviä ja hankkeiden rahoittajia”, Kero sanoo
Sähköautojen latauspisteitä suunnitteilla jo runsaalla viidenneksellä kerrostaloyhtiöistä
Vuonna 2018 on korjattu kerrostaloissa eritoten putkistoja ja piharakenteita. Rivitaloyhtiöillä piharakenteet ja ulkovaippaan kohdistuvat korjaukset ovat tänä vuonna yleisimpiä.
Seuraavien viiden vuoden aikana taloyhtiöt suunnittelevat korjaavansa yleisimmin piharakenteita ja rakennusten ulkovaippoja sekä kerrostaloyhtiöissä putkistoja.
Sähköautojen latausjärjestelmiin liittyviä rakennusaikeista kertoi jo runsaat viidennes kerrostalovastaajista ja 17 prosenttia rivitalovastaajista. Lukemat olivat nousseet syksyn 2017 mittauksesta, jolloin asiaa ensimmäisen kerran tässä barometrissa tiedusteltiin.
Viemäreiden sisäpuolinen korjaus yleisin valinta
Korjausrakentamisbarometrissa kysytään syksyisin putkistojen korjausperiaatteista ja niihin liittyvistä korjausmenetelmistä. Korjausperiaatteista suosituin oli viemäreiden sisäpuolinen korjaus eli pinnoitus tai sukkasujutus 35 prosentin osuudella. Toiseksi suosituin korjausperiaate 34 prosentin osuudella oli perinteinen viemäriputkiston uusiminen nykyiseen paikkaan. Uuteen kohtaan viemäriputkistot asennettiin 14 prosentissa korjauskohteita. Joka kuudes taloyhtiö korjasi viemäriputkiston hybridimenetelmällä eli yhdistämällä joko perinteisen ja sisäpuolisen menetelmän, tai yhdistämällä sisäpuolisia menetelmiä keskenään.
Syksyn barometrissa kysyttiin myös viemärikorjausten jälkeen havaituista ongelmista viimeisten 10 vuoden aikana. Vastausten perusteella hankkeet ovat suurelta osin onnistuneita. Eniten ongelmia oli havaittu viemäreiden sisäpuolisissa pinnoituksissa kuten ruiskuvalussa ja harjaamalla levitetyssä pinnoitteessa. Pinnoituskorjausten jälkeen 16 prosentissa oli ilmennyt ongelmia. Sukkasujutetuissa (sukitus) putkistoissa vastaava prosenttiluku oli 9. Perinteisessä putkiremontissa, jossa putket uusitaan, ongelmia oli havaittu kuudessa prosentissa korjauskohteita.
Korjausrakentamisbarometri syksy 2018
Lisätietoja medialle:
Pääekonomisti Jukka Kero, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi, (09) 1667 6226
Kehityspäällikkö Jari Virta, jari.virta@kiinteistoliitto.fi (putkistokorjaukset) (09) 1667 6224
Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri
Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Syksyllä 2018 korjausrakentamisbarometri tavoitti ennätykselliset 2962 vastaajaa, joita jokaista Kiinteistöliitto kiittää lämpimästi.
Vastaajista 2638 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 264 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä ja 60 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Syksyn kierroksella painottuvat nykyisin korjaushankkeet ja putkistokorjaukset. Kysely toteutettiin nettikyselynä 26.9. - 10.10.2018.