Oulussa ja Kajaanissa kiinteistökustannukset nousivat selvästi Raahea ja Ylivieskaa nopeammin, uutena vertailuun tullut Kempele oli selvästi edullisin vertailukunnista

Julkaistu: 11.09.2019

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen alueella vertailtavat kunnat olivat Oulu ja Raahe sekä uusina kuntina mukana ovat nyt Kempele, Kajaani sekä Ylivieska.

Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Muun muassa kaukolämmön, vesihuollon ja kiinteistöveron muodostamia kustannuksia seuraavassa Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 2,6 prosenttia vuodesta 2018. Nousua selittää erityisesti sähkön ja lämmityksen kallistuminen. Vuotta aiemmin kustannukset nousivat keskimäärin noin prosentin verran.

Tällä kertaa vertailtavien kuntien määrää kasvatettiin kahdeksalla 59:een kuntaan. Näillä paikkakunnilla asuu hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä, toisin sanoen miltei kolme neljästä suomalaisesta.

Kempele, Raahe ja Kokkola edullisimmat – Rovaniemi ja Helsinki kirivät entisestään kalliissa päässä

Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kiinteistökustannukset ovat Rovaniemellä, Raisiossa ja Vihdissä, joissa kaikissa yllettiin vähintään 3,10 euroon neliöltä kuukautta kohden. Helsinki nousi selvästi yli kolmen euron kustannustasoon. Edullisessa päässä ovat Kempele, Raahe ja Kokkola. Uutena vertailuun tullut Kempele oli selvästi edullisin, vertailutasolla 2,15 euroa neliöltä kuukaudessa.

Kalleimmassa päässä Rovaniemellä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin uppoaa 90 -neliöisessä perheasunnossa runsaat 3400 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää hieman runsaat 2300 euroa.

Oulussa kiinteistökustannukset ovat 2,43 euroa neliöltä kuukautta kohden, Kajaanissa 2,76, Ylivieskassa 2,74, Raahessa 2,33 euroa neliöltä kuukautta kohden. Oulussa muutos oli viime vuodesta + 0,13 €/m2/kk, tästä kaukolämmön osuus on 0,11 €/m2/kk. Kajaanissa kustannukset nousivat 0,12 €/m2/kk. Kaikissa alueemme vertailukunnissa kiinteistökustannukset nousivat.

Sähkökustannukset nousivat jyrkästi – Myös lämmitykseen ja rakennuksen kiinteistöverotukseen uppoaa selvästi aiempaa enemmän

Eniten ovat nousseet kiinteistösähkön vertailuhinnat, miltei yhdeksän prosenttia keskimäärin. Valtaosaltaan tämä oli seurausta sähkön energiahinnan noususta (keskimäärin +17 %). Rakennuksen kiinteistöveron ja kaukolämpökustannuksen keskimääräinen vuosimuutos on noin kolme prosenttia. Keskimääräinen vesikustannus nousi maltilliset 1,5 prosenttia. Jätekustannukset keskimäärin jopa hivenen laskivat. Tontin kiinteistövero-osuuden keskimääräinen nousu oli prosentin luokkaa. Suurelta valtaosaltaan tontin kiinteistövero pysyy tänä vuonna ennallaan.

Kustannuskehityksissä isoja eroja kuntien välillä – Oulussa ja Kajaanissa kustannukset nousivat selvästi Raahea ja Ylivieskaa nopeammin

Vertailussa mukana olleista 59 kunnasta hieman runsaalla kymmenellä kustannukset nousivat runsaat neljä prosenttia. Eniten kustannukset nousivat Salossa, jossa nousua oli miltei yhdeksän prosenttia. Tätä selittävät lämmityksen ja sähkön kallistuminen tuntuvasti. Kouvolassa nousua oli runsaat seitsemän, ja Helsingissä ja Oulussa yllettiin noin kuuden prosentin nousuun viimevuodesta. Näilläkin paikkakunnilla jyrkkä kustannusnousu selittyy energiakustannusten nousulla.

Vaikka Oulussa kustannukset nousivat lähes 6 %, sen kiinteistökustannukset ovat edelleen alhaisimmat 10 suurimman kaupungin vertailussa. Kajaanissa kustannukset nousivat miltei 5 %. Sen sijaan Ylivieskassa vain 2 % ja Raahessa vain 1,3 % edellisvuodesta.

Vertailussa olleista kunnista noin 20:ssa kustannusnousu jäi alle 1,5 prosenttiin, ja alle prosentinkin nousuja oli noin kymmenessä kunnassa.

Suurimpien kaupunkien kustannukset nousivat muita enemmän - Helsinki noussut omaan luokkaansa

Kymmenen suurimman kaupungin listassa keskimääräinen nousu kohosi 3,3 prosenttiin. Nousut olivat keskimääräistä suurempia, ja ainoastaan Jyväskylässä ja Porissa kustannusnousu jäi maltilliseksi alle yhteen prosenttiin.

Helsinki riuhtaisi tänä vuonna selvää kaulaa muihin suuriin kaupunkeihin. Helsingin kustannukset neliötä kohden kuukaudessa on tänä vuonna 3,07 euroa, kun keskiarvo on 2,76 euroa. Kolmessa vuodessa Helsingin kustannukset ovat nousseet 18 prosenttia, kun keskimääräinen nousu suurimmissa kaupungeissa on ollut maltilliset seitsemän prosenttia.

Oulussa kustannukset neliötä kohden kuukaudessa ovat nyt 2,43 euroa eli alle suurien kaupunkien keskiarvon.

 

Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.

Nyt julkaistavan Indeksitalo 2019 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Vertailukaupungeissa asuun hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä. Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut. Tiedot ovat syyskuun 2019 mukaisia.


Indeksitalo 2019, Indeksitalo 2019 graafit ja Indeksitalon raportit Kiinteistöliiton tiedotteen lopussa.


Lisätiedot medialle: 

Jukka Kero, pääekonomisti
Kiinteistöliitto
puh. 09 1667 6226

Johanna Laitala, toiminnanjohtaja
Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi
puh. 040 1498398

 

Haku