Kiinteistönhoidosta korttelitalonmiesmalliin?

27.4.2025

Kiinteistöhoidon historia juontaa juurensa pitkälle menneisyyteen, josta se on kehittynyt osaksi modernimpaa kiinteistönhoitoa. Kiinteistöjen huolto on ollut olemassa jo muinaisista ajoista alkaen, vaikka se ei välttämättä ollut systemaattista tai ammattimaista.

Periaatteessa kiinteistöhuollon ydintehtävät ovat yhä edelleen samat kuin yli 100 vuotta sitten, lämmitys- ja talotekniikan ylläpito, siivous- ja jätehuoltoon liittyvät asiat sekä myös ulkotilojen hoidosta ja asukkaiden turvallisuudesta huolehtiminen.

Suomessa kiinteistönhoito alkoi kehittyä ammattimaisemmaksi 1800-luvun puolivälissä teollistumisen ja kaupungistumisen myötä. Tällöin syntyi asunto-osakeyhtiömalli, joka mahdollisti kerrostalojen rakentamisen ja omistamisen osakeyhtiömuodossa.

Suomessa kiinteistönhoito on pääsääntöisesti hyvällä tasolla, vaikkakin tietenkin on myös poikkeuksia. Me kaikki tiedämme, että kiinteistönhoito on tärkein osa-alue kiinteistöjen ylläpidossa ja sen elinkaaressa. Hyvä, ammattitaitoinen kiinteistönhoitaja maksaa itsensä takaisin aktiivisella valvonnalla ja ennakoivilla toimenpiteillä ja korjauksilla.

Kiinteistöhoidon kilpailutuksessa tulee aina pyytää palveluntarjoajilta henkilöstöresurssit, heidän ammattipätevyytensä ja tutkinnot sekä myös konekanta onko se riittävä juuri siihen kiinteistön. Valitun palveluntarjoajan kanssa pitäisi päästä aina pitkään kumppanuussopimukseen. Silloin syntyy molemminpuolinen, luottamuksellinen suhde, joka johtaa hyvään palveluun. Siitä syntyy ajan myötä varmasti myös taloudellisia säästöjä.

Moni meistä muistaa vanhoista kotimaisista elokuvista kerrostalojen talonmiehet, kuten talonmies Pikkaraisen. Myöhemmin rakennushallitus noudatti tätä konseptia, sillä kaikkiin valtionhallinnon virastorakennuksiin varattiin aina huoneisto kiinteistöhoitajalle / talonmiehelle. Nykyäänkin talonmiehiä on vielä jonkin verran ja on hienoa havaita, että tällainen talonmiesmalli on palannut mm. asunto-osakeyhtiöihin.

Kannustan, että talonmiesmallia kehitettäisiin ja luotaisiin mallia korttelikohtaiselle ns. ”korttelitalonmiehellä”. Kun yksi kortteli kilpailutettaisiin kokonaisuutena, se todennäköisesti kantaisi yhden kokopäiväisen kiinteistöhoitajan, jolloin yksi kiinteistönhoitaja voisi keskittyä yhteen kortteliin. Tämä vaatii tietenkin yhteistyötä eri asunto-osakeyhtiöiden kanssa niin, että saadaan yhteiset näkemykset sekä kiinteistökohtaiset tarpeet kartoitettua.

Kilpailutuksen järjestäminen ja palvelukuvausten laadinta pitäisi olla kohtuullisen helppoa, koska nykyisin käytössä olevat palvelukuvaukset ovat melko yhtäläisiä. Palveluntarjoajan valintaan kannattaa varata aikaa. Tarjousneuvotteluun on hyvä ottaa kaksi tai kolme tarjoajaa ja heidän kanssaan käydä läpi tarjous ja palvelukuvaukset. Neuvottelun tuloksena syntyy molempia osapuolia palveleva selkeä ja tarkasti määritelty sekä rajattu sopimus, jonka kanssa on helppo tulla toimeen.