Mikä ihimeen korjaustarveselvitys?

Olen Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen hallituksen puheenjohtaja. Jo ennen puheenjohtajaksi valintaa olin hallituksessa jäsenenä ja kuuluin Suomen Kiinteistöliiton asunto-osakeyhtiötoimikuntaan. Toimikunnan tehtävänä on toimia taloyhtiöiden puheenjohtajista muodostuvana kehitys- ja yhteistyöryhmänä, jonka esitysten ja palautteen avulla Kiinteistöliitto kykenee tuottamaan jäsentalojen tarvitsemia jäsenpalveluja sekä muutoin edesauttamaan jäsentaloja niiden pitkäjänteisen kehittämisen ja muiden tehtävien hyvässä hoitamisessa. Lisäksi toimikunnan tehtävänä on seurata asunto-osakeyhtiöiden talouteen liittyviä asioita, ja esittää toimenpiteitä kustannusten hillitsemiseksi/talouden parantamiseksi.


Taas on kevät, valon määrä kasvaa ja taloyhtiöiden yhtiökokoukset ovat ajankohtaisia.

Yhtiökokouksessa tilinpäätöksen yhteydessä taloyhtiön hallitus esittelee yhtiön korjaustarveselvityksen.  Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja korjaustarveselvitystä kutsutaan myös kunnossapitotarveselvitykseksi.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan korjaustarveselvityksen tulee sisältää seuraaville viidelle vuodelle mahdollisesti toteutettavaksi tulevat korjaustoimenpiteet.

Korjaustarveselvitys on taloyhtiön hallituksen näkemys tarvittavista toimenpiteistä yhtiön omaisuuden arvon säilyttämiseksi.

Korjaustarveselvityksiä on malliltaan useanlaisia, niin kuin on tekijöitäkin. Selvitykselle ei ole annettu määrämuotoa. Korjaustarveselvitys voi olla isännöitsijän laatima, hallituksen käsitys rakennuksen kunnosta tai parhaimmillaan se pohjautuu teetettyyn peruskuntoarvioon.

Korjaustarveselvitys on hallituksen informaatio yhtiökokoukselle suunnitteluun ja toteutukseen tulevista korjauksista. Se perustuu yhtiölle laadittuun pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelmaan. Toivottavasti hallitukset ovat tämän ymmärtäneet ja näin edenneet.

Korjaustarveselvityksessä esitetään kunnossapitosuunnitelman toimenpiteet, joilla on merkittävää vaikutusta osakehuoneistossa asumiseen tai toimimiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin kustannuksiin.  Korjaustarveselvitykseen ei kirjata yhtiön kokoon nähden pieniä korjauksia.

Viisi vuotta on lyhyt aika taloyhtiön elämässä ja elinkaaressa. Sen vuoksi kunnossapitosuunnitelma olisi hyvä laatia vähintään 10 vuodelle. Suunnitelmaa on syytä tarkentaa toimenpiteiden ajankohdan lähestyessä.

Ulkopuolisella asiantuntijalla teetetty kuntoarvio on hyvä perusta taloyhtiön tulevaisuuden suunnittelulle. Korjaustarveselvityksen pitää perustua asiatietoon, luotettavuus on avainasemassa eikä tunteilu pitkälle vie.

Korjaustarveselvitys on myös osa isännöitsijäntodistusta. Taloyhtiön tulevaisuuden suunnitelmat tulevat näin asuntokaupoissa ostajaehdokkaiden tietoon.

Isännöitsijäntodistuksessa kerrotaan myös tehdyt korjaukset. Ostajaehdokkaat saavat näin erinomaista, oikeaa ja totuudellista tietoa siitä kuinka taloyhtiötä on hoidettu ja onko taloyhtiöllä mahdollisesti korjausvelkaa.

Olenpa kuulu sellaisestakin, että hallituksen vaihduttua korjaustarveselvitys on ”puhdistettu”. Valveutuneet ja osaavat asunnonostajat tunnistavat korjausvelan. Oikeaan aikaan tehdyt korjaustoimenpiteet ylläpitävät taloyhtiön arvon. Hyvin pidetyt yhtiöt, jolla on korjaus- ja kunnossapitosuunnitelma tuleville vuosille, ovat haluttuja. Jos iäkkäällä taloyhtiöllä on blanco korjaustarveselvitys eikä merkittäviä korjauksia ole todistettavasti tehty, on yhtiö sijoituskohteena epävarma ja epäilyttävä. Yllätykset eivät ole näissä tapauksissa positiivisia.

Korjaustarveselvitys on tärkeä informaatio osakkaille myös oman taloutensa suunnittelua varten.

Kun korjausvelka kasvaa liian suureksi, ajaudutaan tilanteeseen, jossa asuttavuus heikkenee ja tuottavuus laskee ja lopuksi romahtaa. Silloin peruskorjausinvestoinnin kustannus on jo niin suuri, että hankkeesta ei saada taloudellisesti kannattavaa.  Se onkin sitten jo eri jutun aihe!

Osallistutaan taloyhtiöidemme kokouksiin ja ollaan aktiivisia sekä pidetään kotitaloistamme hyvää huolta.

Anne Karhula

Anne Karhula

Kirjoittaja toimii Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen puheenjohtajana ja hänet valittiin 7.4.2018 uutena jäsenenä myös Suomen Kiinteistöliiton hallituksen jäseneksi.

Lisää blogikirjoituksia

Haku