Mikkelin asuntomessuilla

15.8.2017

Messumatkamme ajoittui heinäkuun kolmannelle viikolle, jolloin messut olivat olleet auki jo viikon. Halusimme käydä messuilla arkipäivänä sillä oletin, että viikonloppuna siellä on ruuhkaisimpaan. Olin tutustunut etukäteen messujen nettisivuihin, joten tiesin esim., että me eläkeläisinä pääsisimme sisään 16 euron eläkeläislipuilla, kun normaalit lippuhinnat olivat 25 €. Tiesin myös, että messualue sijoittuu Saimaan rannalle uudelle Kirkonvarkauden asuntoalueelle. Alueella on 5 omarantaista tonttia ja yhteensä 25 muuta tonttia, joille rakennetuista taloista on useimmista kaunis vesinäköala Saimaalle.

Rakennusten huoneistoalat vaihtelivat 60 – 266 m²:n välillä. Hintaakin oli kalleimmalla lähes miljoona euroa.

Asuntomessutaloista 12 lämpeni kaukolämmöllä ja 11 maalämmöllä. Loppujen lämmönlähde oli erilaiset ilmalämpöyhdistelmät. Vain yhdessä talossa oli suora sähkölämmitys.

Erilaisia hirsitaloja oli kaikkiaan 7. Parissa talossa oli jopa teräsrunko, jolla pyrittiin viestittämään, että talo ei ole herkkä kosteusvaurioille. Tällä on tarkoitus vedota ostajien mielikuvaan turvallisesta rakenteesta.

Kiersimme messutaloja myötäpäivään numerojärjestyksessä alkaen messualueen portilta, josta oli kuljettava näyttelyhallin läpi. Hallissa oli näytteillä erilaisia sisustustarvikkeita. Alkupään taloista pisin jono ja kaikkien kiinnostuksen kohde oli kohde 5 Wave-talo. Tätä taloa oli ennakkoon jo mainostettu ja se olikin niin erikoinen hirsitaloksi, että oli hyvä nähdä itse miten hirrestä saa myös pyöreitä ja kaarevia muotoja. Talon ulkonäkö oli mielenkiintoinen ja näkymä sen terassilta Saimaalle melkein mykistävä.

Kaikki messualueen omarantaiset tontit olivat aika jyrkkiä joten arkkitehdeilla oli ollut haastetta sijoittaa talot rinteeseen. Talot olivat tänä vuonna realistisen kokoisia ja -hintaisia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Erityisesti minua miellytti taloissa vaaleat luonnonläheiset sävyt ja isot lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat, talojen isot terassit ja -lasikatteet. Silmiinpistävää oli huomata talojen ulkovärityksen synkkyys. Oli mustia ja tummanharmaita taloja mutta joukkoon mahtui kyllä myös muutama näyttävä klassisen vaalea puu- tai kivitalo.

Talojen pihat erottuivat aikaisemmasta ja olivat minulle pienoinen pettymys, nurmikkoa ei näkynyt kuin nimeksi. Sen sijaan pihoissa oli enemmän ja vähemmän kunttaa ja erilaiset terassit ympäröivät jokaista taloa. Monesti siihen liittyi lasitettu osa, johon oli sijoitettu poreallas ja oleskelunurkkaus.

Sisällä taloissa värejä oli käytetty varsin hillitysti. Tapetteja oli käytetty vähän. Moneen asuntoon oli jätetty hirsipintaa näkyviin, joten niissä tuli hyvin mökkimäinen tunnelma.

Keittiöt olivat moderneja ja hyvin suunniteltuja. Kodinkoneita oli integroitu kalusteisiin.

Törmäsin kuitenkin myös ihan mustaan keittiöön, se oli minusta jo liian tumma, enkä laittaisi sitä ainakaan ensimmäiseksi omaan keittiööni.

Sisällä taloissa pisti silmään suunnitelmallisuus. Vaikka talot olivat pienempiä kuin ennen, niissä oli kaikki tarpeellinen ja vähän enemmänkin. Eräässä talossa oli seinässä käytetty sormipaneelia ja se oli minun makuuni.

No mitä jäi mieleen verrattuna aikaisempiin asuntomessuihin. Talot olivat pienempiä kuin ennen ja voi kuvitella niiden sopivan paremmin normaalille perheelle myös hintansa puolesta.  Suurin osa taloista oli yksikerroksisia, tämä johtunee siitä, että tontit täällä olivat väljemmät kuin edellisinä vuosina. Terassit ja paljut tuli jo mainittua, myös suuret ikkunat olivat uutta. Pihan nurmikot ja kukkaistutukset puuttuivat ja tasakatto oli tullut takaisin.

No mikä kohde oli lähinnä omaa makuani? Monissa taloissa oli mieleisiäni elementtejä, mutta aivan täydellistä lempikohdettani ei ollut. Eniten minua miellyttivät Kannustalon Harmaja Saimaa kohde 6, Honkatalojen Villa Saimaanhelmi kohde 8 ja Mammuttikodin Kotikontti kohde 26.