Uudisrakentamisen laatu Suomessa

2.9.2020

Työskentelen Oululaisen valtakunnallisesti toimivan rakennusliikkeen palveluksessa. Rakentamisen laatu on ollut kestoaihe lehtien palstoilla niin kauan kuin minä muistan.

Omalla kohdalla vilkas keskustelu tuntuu osin todella kriittiseltä. Ehkä omaksi onnekseni olen saanut työskennellä projekteissa, joissa tekemisen jälki on ollut laadukasta ja asiakkaat suhteellisen tyytyväisiä. Luultavasti ikävimpinä esimerkkeinä vastoinkäymisistä muistetaan 1960- 70 -luvuilta tasakato- ja valesokkelirakenteet, jotka piinavat edelleen asuntokannassamme niin ostajia kuin omistajiakin. Tämän päivän suurin ja samalla haasteellisin ongelma puolestaan tuntuu olevan sisäilmaongelmat jo olemassa olevassa rakennuskannassamme. Suomessa vietetään suhteellisen paljon aikaa sisällä verrattuna moneen muuhun maahan, joten meillä laadukas sisäilma on erittäin tärkeää.

Suomalaisen rakentamisen laatua on vaikea vertailla kansainvälisesti, mutta joitain tutkimuksia on tehty rakentamisen takuutöihin käytetyiden kustannusten perusteella ja niissä tutkimuksissa suomalainen rakentaminen on pärjännyt hyvin. Suomessa on tehty myös toimialojen välistä vertailua asiakastyytyväisyydestä esimerkiksi EPSI Ratingin muodossa, ja uudisrakentamisen toimiala on ollut vertailun ykkönen viime vuosina. Tutkimuksissa on havaittu, että rakennusliikkeiden asiakkaat antavat huomattavasti paremmat arvosanat rakentamisen laadusta kuin yleisväestö. Mielikuvat eivät aina välttämättä vastaa todellisuutta. Väitänkin, että Suomessa rakennetaan pääsääntöisesti laadukkaasti, mutta ongelmiakin on.

Nykyajan tyypillisiä ongelmia rakentamisessa ovat alan pirstoutuneisuus eli laajat alihankintaketjut ja niiden jatkuva kilpailuttaminen, jolloin toimijat voi vaihtua projektikohtaisesti. Joissakin projekteissa liian kireä aikataulu aiheuttaa ongelmia. Työmailla liitetään yhteen tuhansia erilaisia komponentteja, joten ala on varsin altis virheille. Yritysten kannattaisikin satsata jatkuvuuteen ja työviihtyvyyteen, jotta toimivat tiimit pysyvät talossa, eivätkä vaihda firmaa projektien valmistuessa. Jos porukka vaihtuu jatkuvasti firman toimintakulttuuri ei pääse kehittymään.

Ongelmien ilmaantuessa taloyhtiöillä on keinoja saada laatupuutteet korjattua, mutta se voi vaatia taloyhtiöiden hallituksilta ponnisteluja ensimmäisten vuosien aikana rakentamisen jälkeen​. Jos taloyhtiön hallitukseen ei saada kykenevää ja aktiivista porukkaa kasaan, niin kukaan ei välttämättä ole vaatimassa mahdollisten virheiden korjaamista ajoissa eli hankkeen vuositarkastukseen mennessä. Asuntokauppalaki tarjoaa ostajille mahdollisuuden valita omaksi edustajakseen rakennustyön tarkkailijan. Tämä on mahdollista osakkeenomistajien kokouksessa silloin kun neljäsosa asunnoista on RS-kohteessa myyty. Rakennustyön tarkkailija raportoi taloyhtiölle havaitsemistaan puutteista jo hyvissä ajoin. On erityisen tärkeää, että urakkasuorituksessa havaituista virheistä ilmoitetaan viipymättä urakoitsijalle. Jos reklamaation tekemistä viivytellään, on madollista, ettei tilaaja voi enää tehokkaasti vedota urakkasuorituksen virheeseen. Rakennusliikkeen nimeämän isännöitsijän sopivuutta taloyhtiön tarpeisiin kannattaa myös miettiä. Laadukkaan isännöinnin tarve korostuu jo rakennuksen elinkaaren alkumetreistä lähtien.

Jos rakennusliike ei ole halukas korjaamaan havaittuja puutteita, niin ehkä tehokkain keino töiden loppuun viemiseksi on takuuajan vakuuden jäädyttäminen, jolloin vakuutta ei palauteta rakennusliikkeelle ennen kuin rakennusvirheet on korjattu. Summa on tyypillisesti niin iso, että se motivoi rakennusliikkeen korjaustöiden loppuun viemiseen. Laadukas tekeminen on rakennusliikkeillekin paljon järkevämpää ja taloudellisempaa kuin virheiden korjaaminen jälkikäteen. Siihen varmasti pyritäänkin, mutta helppoa se ei aina ole.

Laadukasta loppukesää lukijoille.