Vahinkojen saneeraus
21.5.2021
Taloyhtiöillä on hyvä olla kattavat vakuutukset, jotka ovat apuna, kun kiinteistössä sattuu ennalta-arvaamattomia vahinkoja. Tässä kirjoituksessa käyn läpi tilanteita, kun vahinko on sattunut. Olen huomannut, että taloyhtiömaailmassa vahinkojen hoidossa on sekavia käytänteitä, jotka eivät välttämättä ole taloyhtiöiden eduksi.
Vakuutusyhtiöille vahingot ovat jokapäiväistä leipää. Ne ovat luoneet prosesseja, joilla he turvaavat tehokkuutta, laatua ja hintaa. Vakuutusyhtiöillä on puitesopimuskumppaneita, jotka vahingon sattuessa kartoittavat tilanteen, purkavat vaurioituneet alueet tarvittavalta osin, kuivaavat ja korjaavat. Nämä puitesopimuskumppanit hoitavat valvonnan ja viestinnän. Tämä prosessi on perusperiaatteiltaan hyvin yksinkertainen.
Prosessin tehokkuus ja yksinkertaisuus ovat kaikkien etu. Taloyhtiöllä ei tarvitse tehdä asian eteen muuta kuin hyväksyä työnaloitus ja tekijä. Lopputulosta pitää tietenkin valvoa. Tämänkin on vakuutusyhtiö tehnyt helpoksi taloyhtiön kannalta. Vakuutusyhtiöllä on usein digitaaliset palvelut, joissa voi seurata työvaiheiden kehittymistä ja aikataulun toteutumista. Urakoitsija ei saa lähettää loppulaskuaan, ennen kuin taloyhtiö on hyväksynyt työn. Reklamaatiotilanteessa on vahva vääntömomentti taloyhtiöllä, koska reklamaatiot menevät myös vakuutusyhtiölle ja näin vaikuttavat puitesopimuskumppaniensa muuhunkin työkantaan.
Esimerkkitilanteessa vahinkotilanteen hoito etenee vaiheittain; rivitaloasunnossa alkaa valua vettä olohuoneen katonrajasta, putkikotelosta. Asukas soittaa paikalle kiinteistöhuollon, joka estää lisäveden tulon sulkemalla tarvittavat sulut. Kiinteistöhuolto soittaa isännöitsijälle tai suoraan vakuutusyhtiöön, josta tämän puitesopimuskumppani tulee paikalle suorittamaan hätätöitä. Hätätyössä poistetaan irtovedet ja avataan vuotokohta esille. Käyttövesiputkeen on tullut vuoto liitoksen kohdalle. Hätätyössä kuvataan ensitilanne ja vuodon syy, sekä korjataan vuotokohta. Näin asuminen voi jatkua ainakin osittain.
Isännöitsijä tekee vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle ja vakuutusyhtiö tilaa paikalle kartoituksen puitesopimuskumppaninsa kautta. Kartoitus on pääsääntöisesti ilmainen, vaikka vahinko ei olisikaan korvattava. Esimerkkitapauksessa kartoittaja saapuu paikalle seuraavana päivänä ja suorittaa kartoituksen sähköiseen järjestelmään, josta tieto menee suoraan vakuutusyhtiölle. Sähköinen järjestelmä on käytössä puitesopimuskumppaneilla ja nopeuttaa näin korvauspäätöstä. Kyseiseen vahinkotapahtuman sähköiseen järjestelmään annetaan oikeudet myös isännöitsijälle ja osakkeen omistajalle/taloyhtiön puheenjohtajalle. Vakuutusyhtiö tekee korvauspäätöksen seuraavana päivänä.
Vakuutusyhtiö on tehnyt esimerkkitapauksessa myönteisen korvauspäätöksen ja ehdottaa taloyhtiölle puitesopimuskumppaniaan aloittamaan purku ja kuivaustyöt. Tässä vaiheessa taloyhtiön isännöitsijä sopii työn aloituksesta urakoitsijan työnjohtajan kanssa. Purkutyöt aloitetaan seuraavalla viikolla. Purkutyön yhteydessä vahingon laajuus varmistetaan ja kuivaus käynnistetään, sekä annetaan taloyhtiölle ja vakuutusyhtiölle urakkahinta korjaustöistä. Vakuutusyhtiö vaatii sopimuskumppaniltaan pätevöityneet kosteudenmittaajat, työturvallisuuden eli pölynhallinnan tarkkaa valvontaa sekä varmistusta siitä, että asbesti ja muut haitta-aineiden purut suoritetaan oikein.
Kun rakenteet ovat kuivia, noin 2 -4 viikkoa kuivauksen aloituksesta, aloitetaan korjaustyöt. Kuivaustyön aikana urakoitsija on sopinut osakkeen omistajan kanssa tulevista pinnoista. Aikataulu on kerrottu taloyhtiölle ja valmistumispäivä on tiedossa. Korjaustöiden loputtua suoritetaan loppusiivous ja luovutetaan asunto takaisin taloyhtiölle. Lopputarkastuksessa on mukana osakkeen omistaja ja isännöitsijä. Vakuutusyhtiö korvaa taloyhtiölle urakoitsijalta tulevat laskut omavastuu vähennettynä ja kuivauksesta aiheutuneen sähkönkulutuksen. Laskujen kanssa ei ole epäselvyyksiä, koska kaikki kustannukset ja vaiheet on hyväksytetty vakuutusyhtiöllä. Työllä on nyt takuu urakoitsijan toimesta. Isännöitsijällä ei mennyt aikaa kilpailutukseen ja valvontaan. Hänellä oli ajantasaista tietoa aikataulusta ja tieto, että työ tehdään turvallisesti.
Itse toimin kunnallisen vuokrataloyhtiön toimitusjohtajana ja enkä näe mitään hyötyjä alkaa itse suorittaa kartoitusten tilauksia ja urakoitsijakilpailutuksia. Työtä pitää toki valvoa. Mutta siihen kuluva aika on minimaalinen. Yhtiöni maksaa laskut urakoitsijoille ja tässä on tärkeää, että raha palautuu nopeasti takaisin vakuutusyhtiöltä. On aikaa vievää ja sitä myöten kallista alkaa selvittää jälkikäteen urakassa syntyneitä kustannuksia. Käytännöllä, että isännöitsijä tekee omatoimisesti vahinkoon liittyviä urakkasopimuksia tai kartoitustilauksia en näe mitään hyötyä taloyhtiön kannalta. Vakuutusyhtiö ei pääsääntöisesti korvaa isännöitsijän työstä syntyviä kustannuksia, jotka olisi voitu välttää käyttämällä vakuutusyhtiön mallia.