Ketä siellä hallituksessa pitäisi olla?

16.1.2018

Olen ollut kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden hallituksen jäsen ja useimmiten puheenjohtaja vuodesta 1976. Ensimmäisen hallituspuheenjohtajuuden ohella olin muutaman vuoden myös taloyhtiön isännöitsijä; tämä oli tuohon aikaan mahdollista. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen (Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry) hallituksessa olen ollut vuodesta 2012, toinen varapuheenjohtaja vuodesta 2013.

Kiinteistöyhdistyksen hallitukseen kuuluu nykyisellään 12 jäsentä.  Hallituksen jäsenet valitaan 2-vuotiskaudeksi yhdistyksen syyskokouksessa siten, että puolet jäsenistä on aina erovuorossa.  Yhdistyksen hallitukseen on perinteisesti kuulunut sekä taloyhtiöiden hallituksen puheenjohtajia, että isännöitsijöitä.  Ajoittain on käyty keskusteltua siitä, onko oikein, että yhdistyksen hallituksessa on isännöitsijöitä.  Isännöitsijöillähän on oma liitto, Suomen Isännöintiliitto ry, eikö heidän paikkansa ole siellä?  Itsekin ”jouduin” aikanaan hallitukseen, kun esitin ennen syyskokousta toiminnanjohtaja Pekka Luodolle tämän kysymyksen.  Pekka esitti vastakysymyksen, että oletko ei-isännöitsijänä käytettävissä, kun hallituksen jäsenistä kokouksessa päätetään.

Aika pian ensimmäisten hallituksen kokousten jälkeen huomasin, että usein hallituksen isännöitsijäjäsenillä on paras ja ajantasaisin tieto käsiteltävästä ajankohtaisesta asiasta.   Tämä on aivan luonnollista/ymmärrettävää, toimiihan isännöitsijä kiinteistöalalla päätoimisesti – toisin kuin taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, jonka koulutus ja/tai ammatti harvemmin sattuu olemaan kiinteistöpuolelta.  Useimmiten taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalla on kokemusta yhden taloyhtiön hallinnoinnista kerrallaan, isännöitsijällä parikymmentä taloyhtiötä kerrallaan ja isännöitsijätoimistolla moninkertainen määrä.  Jos kokousaiheena on vaikkapa taloyhtiön linjasaneerauksen tai muun isomman remontin mallikas läpivienti ja kalliiden virheiden välttäminen, käytännön kokemusta löytyy isännöitsijöiltä, harvemmin puheenjohtajilta.

Eturistiriitoja, tai muutakaan kitkaa yhdistyksen hallitustyöskentelyssä isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden puheenjohtajien välillä en ole huomannut.  Sekä puheenjohtajan, että isännöitsijän ainoa intressi on toimia yhdistyksen ja taloyhtiöiden parhaaksi.  Toki periaatteessa olisi mahdollista, että yhdistyksen hallituksen isännöitsijäjäsen pyrkisi jotenkin käyttämään yhdistystä keppihevosena isännöintitoimialan tai oman toimistonsa etujen ajamiseen.  Tällaista pyrkimystä en ole havainnut niiden kuuden vuoden aikana jotka olen yhdistyksen hallituksessa ollut.  Päinvastoin, isännöitsijät ovat useamman kerran hoksauttaneet, että jos tällaista havaitaan, asiaan pitää puuttua välittömästi.

Siinä on toki eroja, mikä on kenenkin yhdistyksen hallituksen jäsenen asiantuntemus ja aktiivisuus osallistua yhdistyksen hallitustyöskentelyyn.  Näin on tilanne sekä puheenjohtaja- että isännöitsijäjäsenten osalta.  Yhdistyksen hallituksen jäsenille pitäisikin mahdollisuuksien mukaan asettaa samat ”vaatimukset”, kuin taloyhtiön hallituksen jäsenillekin.  Sekä yhdistyksen, että taloyhtiön hallitukseen pitäisi saada aktiivisia, mielellään kiinteistöalaa ja talonpitoa tuntevia henkilöitä, jotka tuovat esille asioita, osallistuvat kokouksiin, tulevat kokouksiin valmistautuneena ja osallistuvat keskusteluun (olematta kuitenkaan häirikkö).  Aktiiviset henkilöt osallistuvat kokouksien lisäksi esim. hallituksen sähköpostikeskusteluihin, seuraavat alan ammattilehtiä ja osallistuvat mm. yhdistyksen järjestämiin koulutuksiin.

Käytännön kokemuksen myötä olen siis sitä mieltä, että yhdistyksen ja taloyhtiöiden etu on, että kiinteistöyhdistyksen hallituksessa on puheenjohtajien lisäksi myös isännöitsijöitä.  Toivottavaa olisi, että hallituksessa olisi edustettuna myös muita taloyhtiön tärkeitä sidosryhmiä, esimerkiksi kiinteistöhuolto. 

Yhdistyksen 100-vuotistaipaleella koettiin merkittävä virstanpylväs, kun yhdistystä vuodesta 1980, eli kolmekymmentäseitsemän vuotta puheenjohtajana luotsannut kiinteistöneuvos Aaro Paakkola jätti vuoden 2018 hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajan tehtävät.  Aaron aikana yhdistys on kehittynyt jättiharppauksen eteenpäin.  Jäsenmäärä hänen aloittaessaan oli kolmisensataa, nyt yli 1200.  Aarolle syvä kumarrus ja todella isot kiitokset hänen yhdistyksen ja taloyhtiöiden hyväksi tekemästään työstä!  Yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Anne Karhula.  Annelle onnittelut valinnan johdosta ja voimia kehittää yhdistyksen toimintaa taloyhtiöiden edunvalvojana, kouluttajana ja talonpidon asiantuntijana. 

Kevättä ja taloyhtiöiden yhtiökokouksia kohti ollaan menossa.  Valitettavasti usein on niin, että taloyhtiön hallitukseen ei ole tunkua.  Monet osakkaista tuntuvat ajattelevat, että kun kerrostaloon tai rivitaloon muuttanut, ei itse tarvitse tehdä mitään.  Asiat hoituvat itsestään ja joku toinen huolehtii, että talo pysyy kunnossa ja asuminen on helppoa ja mukavaa.  Olisi hyvä, että hallitustilannetta kartoitettaisiin ennen yhtiökokousta.  Haluavatko kaikki hallituksen nykyiset jäsenet jatkaa?  Jatkuvuutta tarvitaan, mutta onko taloyhtiön etu, että jatkan vielä hallituksessa?  Olisiko ehkä käytettävissä osaavia uusia henkilöitä hallitukseen?  Kannattaa selvittää!

Aurinkoista talven jatkoa kaikille lukijoille!  Pidetään hyvää huolta kiinteistöomaisuudestamme ja tehdään taloyhtiöistämme mukava ja turvallinen paikka asua.